Keinoja arkeen haastavan lapsen kanssa – ilon kautta!

perhekoulu3

– Kello on varttia vaille, mennääs tsekkaamaan vielä kuulokkeet.

ADHD-keskuksen Perhekoulun kouluttaja Maarit Söderena pyytää kuutta perhekoulun ohjaajaa siirtymään neuvotteluhuoneesta leikkihuoneen puolelle. On alkamassa Adhd-keskuksen kaikkien aikojen 63. Perhekoulu Pop.

Samoihin aikoihin ovikello alkaa soida tasaiseen tahtiin, ja eteisen täyttää vähitellen voimistuva puheensorina. Lapset vanhempineen riisuvat kenkiä, takkeja ja pipoja. Vaatteet ripustetaan naulakkoon.

– Pitääkö käydä vielä pissalla? Oletko varma? No hyvä, juttelevat vanhemmat. Lapset tuntuvat olevan tänään iloisella mielellä.

Perhekoulu on ohjelma, joka on tarkoitettu 3–6-vuotiaille haastavasti käyttäytyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Viisi perhettä kokoontuu kerran viikossa, 10 viikon ajan. Perhekoulusta vanhemmat saavat konkreettisia keinoja arkeen haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. Diagnooseja ei tarvita.

Vanhempien ja lasten ryhmät

Kun perhekoulu on alkamassa, lapset siirtyvät yksitellen kouluttajan kanssa leikkihuoneeseen, jossa ohjaajat jo odottavat. Sen jälkeen vanhemmat siirtyvät omaan ryhmäänsä oman kouluttajansa kanssa.

Jokaiselle ohjaajalle on jo aamun palaverissa nimetty lapsi, jonka kanssa he toimivat parina koko päivän ajan. Lapsi-ohjaaja-parit vaihtelevat joka kerralla. Ohjaajilla on korvanapit, joihin peililasin takana tarkkailuhuoneessa oleva kouluttaja antaa ohjeita.

– Moi Mikael! Onpa kiva nähdä! Hei Siiri!

Ohjaajat tervehtivät lapsia iloisesti, kädestä pitäen, lapsen tasolle kyyristyen ja silmiin katsoen. Sitten ohjaajat vievät oman lapsensa leikkihuoneeseen asetettujen leikkipisteiden luokse. Leikkihetki voi alkaa.

– Päivä on aina tarkasti aikataulutettu, ja ohjelma on aina täsmälleen sama, kouluttaja Maarit Söderena kertoo.

Lasten kanssa harjoitellaan arkisia tilanteita esim. oman käytöksen hillitsemistä ja sääntöjen noudattamista leikin sekä yksilöllisen ohjauksen avulla.

– Työkalut, joita käytämme, eivät ole mitään rakettitiedettä. Mutta kun niitä osataan käyttää johdonmukaisesti, niistä on paljon hyötyä arjessa, Maarit sanoo.

Työkaluja eli keinoja voivat olla esim. kehuminen, ennakointi, palkitseminen, rajojen asettaminen, huomion antaminen ja huonon käytöksen huomiotta jättäminen.

– Täällä lapsi saa ohjaajan jakamattoman huomion ja paljon kannustusta ja kehuja. Positiivinen palaute on tärkeää ja siitä lapset myös nauttivat.

Samaan aikaan vanhempien ryhmässä vanhemmat saavat asiantuntijan ohjausta ja koulutusta siihen, miten toimia haastavissa tilanteissa lapsen kanssa myönteisellä tavalla.

Vanhemmat saavat myös arvokasta vertaistukea sekä kotitehtäviä, joiden avulla teoria siirretään perheen arkeen. Vanhempien läpikäymät keinot ovat niitä samoja, joita ohjaajat käyttävät lasten kanssa touhutessaan.

perhekoulu  perhekouu2

Rutiineja ja kehuja

Ohjaajat havainnoivat lapsista tiettyjä asioita jokaisella perhekoulukerralla. Näistä havainnoista tehdään lopuksi yhteenveto, joka käydään vanhempien kanssa läpi.

– Jos vanhemmat haluavat, voimme myös sopia tapaamisen lapsen päiväkotiin, jossa käydään yhdessä läpi niitä havaintoja ja asioita, joista lapsi on täällä hyötynyt, Söderena kertoo.

– No niin, nyt voitte alkaa ennakoida. Kertokaa lapsille, että vielä on hetki aikaa leikkiä”, Söderena neuvoo ohjaajia korvanappeihin mikrofonin kautta.

Kun leikki loppuu, ohjelmassa on keksihetki. Keksihetken aikana opetellaan vuoron odottamista ja yritetään vähentää impulsiivista käyttäytymistä tämän kaltaisissa tilanteissa.

Keksihetken jälkeen seuraa jumppa, vessassa käynti, ruokailu, ulkoilua, yhteisleikkiä, päiväkirjan täyttäminen, musiikki-ja lepohetki, valittuleikki ja satutuokio. Sama kaava toistuu joka kerralla.

Jokaisella Perhekoulukerralla jokainen lapsi saa roppakaupalla kehuja.

Klo 14 päivä päättyy. Kouluttaja kerää ohjaajat taas neuvotteluhuoneen pöydän ympärille päivän purkuun. Tänään oli tämän perhekoulun viimeinen kerta.

– Ohjatut käynnit loppuvat, mutta perhekoulu jatkuu kotona!

 

Teksti ja kuvat: Tuuli Daavittila