Toimittaja Anni Valtonen: Suurin osa maahanmuuttajista on Suomessa rakkauden tähden

uusia_suomalaisia_2

Vuosittain Suomessa solmitaan noin 3000 avioliittoa, joissa toinen puolisoista on suomalainen, toinen jostain muusta maasta. Pääkaupunkiseudulla tällaisia liittoja on joka viides, koko Suomessa joka kahdeksas. Tällä hetkellä noin 70 000 avioliitossa toinen puolisoista on syntynyt Suomen ulkopuolella.

Toimittaja Anni Valtosen ja valokuvaaja Milka Alasen Syksyllä 2014 ilmestyneessä Uusia suomalaisia -kirjassa ja siitä nyt kootussa valokuvanäyttelyssä lähestytään muuttuvaa Suomea ja suomalaisuutta tuomalla esille niitä perheitä, joissa toinen puolisoista tulee muualta kuin Suomesta.

Maahanmuuttajuus mediassa ei vastannut omaa arkea

Vuonna 2007, kun toimittaja Anni Valtosen toinen lapsi oli syntynyt ja Valtonen oli äitiyslomalla, television ajankohtaisohjelmissa käsiteltiin paljon maahanmuuttajia. Valtonen huomasi, että maahanmuuttaja oli terminä siirtynyt synonyymiksi turvapaikanhakijalle. Maahanmuuttajista puhuttiin lähes pelkkänä rasitteena ja ongelmien aiheuttajana.

– Olin naimisissa kolumbialaissyntyisen miehen kanssa, joka oli tullut Suomeen opiskelemaan ja työllistynyt nopeasti. Maahanmuuttajuus, josta mediassa puhuttiin, ei kohdannut juurikaan sen maahanmuuttajuuden kanssa, joka oli osa omaa arkeani.

Kun sitten perussuomalaiset tekivät jytkynsä 2011, Valtonen ei enää voinut jättää tarttumatta asiaan.

– Tahdoin tuoda näkyviin sen tosiasian, että suurin osa maahanmuuttajista on tullut tai jäänyt Suomeen rakkauden tähden, perhesyistä. Tämä tosiasia jää valitettavan usein piiloon. Yksi kollegani nimitti sitä vitsikkäästi ”hormonaaliseksi maahanmuutoksi”.

Valtoselle oli tärkeää, että myös kirjan valokuvaaja elää kaksikulttuurisessa liitossa. Valokuvaaja Milka Alasen tytärten isä on kreikkalaissyntyinen.

– Tulemme tekijöinä molemmat ilmiön sisältä, olemme osa sitä. Milkan on taitava ja palkittu henkilökuvaaja, työskentelyote on herkkä. Meidän molempien on helppo päästä lähelle ihmisiä, tapamme lähestyä ihmisiä on samankaltainen.

Suomalainen identiteetti ei ole sidoksissa pellavapäihin

Valtonen puhuu siitä, kuinka Suomi ja suomalaisuus on jo pitkään ollut suuressa murroksessa. Kuinka olemme luomassa uutta suomalaista identiteettiä, johon muista maista muuttavat antavat omat mausteensa.

– Suomalainen identiteetti ei ole enää suoraan sidoksissa pellavapäihin ja sinisilmiin. On ymmärrettävä, että myös afrotukkainen voi olla suomalainen.

Valtosen mukaan kaksikulttuuristen perheiden lapset ovat suuria muutoksen tekijöitä – he kasvavat perheissä, joissa puhutaan kahta kieltä. He tottuvat jo lapsuudessaan, että ihmisillä on eri taustojen vuoksi erilaisia tapoja ja näkemyksiä ja he voivat silti elää yhdessä.

– Tahdon kirjalla ja sen tarinoilla korostaa, että olimmepa mistä tahansa, meissä ihmisissä on paljon enemmän yhteistä kuin erilaista. Unelmoimme samoista asioista, rakkaudesta, perheestä ja ystävistä, pelkäämme yksin jäämistä ja torjutuksi tulemista.

Juna ei mene taaksepäin”

Valtonen uskoo, että kantasuomalainen lukija löytää kirjan tarinoista yllättävän paljon tuttua.

– Parisuhteessa on loppupeleissä aina kyse kahden kulttuurin yhdistymisestä: molemmat puolisot tuovat suhteeseen oman lapsuudenperheensä kulttuurin. Suhteen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon puolisot ovat valmiita neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja asioissa, joissa erilaisuus on häiritsevää.

Erilaisuutta ei aina mitata maantieteellisissä etäisyyksissä. Valtonen kertoo tästä hyvän esimerkin:

– Kirjassani suomalainen Kari sanoo, että hän tuntee paljon enemmän tuttuutta keskiluokkaisen, vastuuseen kasvaneen filippiiniläisen vaimonsa kanssa, kuin tuntisi Kauniaisissa uusrikkaassa perheessä kasvaneen suomalaisnaisen kanssa.

Millainen sitten olisi kirjailijan mielestä aidosti ja positiivisesti monikulttuurinen Suomi?

– Varmaankin se on sellainen, jossa jokainen voi tulla nähdyksi ja tasavertaisesti kohdelluksi, tulipa tänne mistä tahansa. Jossa ihmiset nähdään voimavarana eikä taakkana, aktiivisina kansalaisina eikä passiivisina avun tarvitsijoina. Että uusilta tulijoilta itseltään kysytään, mitä he haluavat tehdä. Ja laitetaan heidät töihin, ei osaksi järjestelmän pyöritystä. Että ei jumiteta liian korkeisiin kielitaitovaatimuksiin, vaan puretaan normeja maalaisjärjelle sopiviksi, Valtonen pohtii.

Valtosen oma unelma on, että vahvistuisimme kansakuntana ja ihmisinä niin, ettemme kokisi toisia ihmisiä uhkana, vaan näkisimme toisemme kanssakulkijoina.

– Monikulttuurisuus lisää ihmisten itseymmärrystä omasta identiteetistään, niin ihmisten kuin kansakunnan. Saamme mahdollisuuden pohtia, millainen maa haluamme tulevaisuudessa olla. Mitä hienoa ja arvokasta suomalaisuudessa on, jonka haluamme säilyttää. Mitä uusia asioita voimme ottaa osaksi suomalaisuutta. Voimme luopua joistakin sellaisista ominaisuuksista ja identiteettimme osista, jotka eivät vie meitä eteenpäin – ottaa tilalle jotain sellaista, joka rakentaa, eheyttää ja innostaa, hän sanoo.

– Muutos on käynnissä, juna ei mene taaksepäin. Monikulttuurisuus ei ole asia, jonka voi valita, vaan se on olemassa oleva asia. Ei me voida rakentaa monokulttuuria, ellei me haluta olla Pohjois-Korea. Parasta olisi lopettaa kiistely siitä mitä hyvää tai huonoa monikulttuurisuus tuottaa, tunnustaa tosiasiat ja alkaa rakentaa yhteiskuntaa niin, että se toimii monikulttuurisena.

 

Teksti: Anni Valtonen ja Tuuli Daavittila

Kuva: Milka Alanen

 

Uusia suomalaisia -valokuvanäyttely on nähtävissä 7.9.–27.9. Entressen kirjastossa, Espoossa (Siltakatu 11). Näyttelyn avajaiset ja englanninkielinen paneelikeskustelu pidetään tiistaina 15.9. klo 16.00–19.00 samassa paikassa. Näyttelyn järjestää Kolibri Festivaali yhteistyössä kirjan tekijöiden, Entressen kirjaston sekä Familia ry:n ja Duo-hankkeen kanssa.

www.uusiasuomalaisia.fi

Vartaistoimintaa, neuvontaa ja vanhempainvalmennusta kahden kulttuurin perheille tarjoaa Familia ry:n Duo-hanke. Duo myös tuottaa ja kokoaa tietoa kahden kulttuurin perheistä sekä hyvistä käytännöistä ja jakaa tietoa suomen- ja englanninkielisten nettisivujen kautta.

www.duoduo.fi (suomeksi)

en.duoduo.fi (in english)